Yleinen

Mistä hillot kakkuun?

Posted

Raha. Kunnan kiistakysymys nro. 1. Vaalien jälkeen käydään budjettineuvottelut, jossa siivutetaan kaupungin rahakakusta viipaleita eri toiminta-aloille. Kakku koostuu erilaisista vero- ja muista tuloista, sekä valtiolta tiettyihin menoihin ohjattavista valtionosuuksina.

Kunnissa selkeästi suurin pala menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perus- ja kulttuuritoimeen resursoidaan seuraavaksi eniten. Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä, palveluita, joita täytyy järjestää ja sitten on niitä vapaaehtoisia tehtäviä, joista kunta priorisoi mitä tekee millä painotuksilla.

Kysymys kuuluu siis: mihin investoidaan? Kaiken takana pitäisi kuitenkin kysyä, mistä rahat otetaan. Kakku loppuu joskus. Kunnallisvaaleissa puhutaan paljon siitä, mihin tulee resursoida enemmän, mutta harvemmin siitä, mikä toiminta sitten saa vähemmän kaupungin rahallista tukea. Nämä kysymykset pitää silti jokaisen valtuutetun ratkaista ennemmin tai myöhemmin.

Ennemmin resurssia tulee mielestäni löytää säästämisestä ja tulojen lisäämisestä kuin velkaa ottamalla tai reippailla veronkorotuksilla. Väärä säästäminen tulee kuitenkin kalliiksi, joten kohteet tulee miettiä tarkkaan. Esimerkiksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Nuorten mielenterveyspalveluista, koulutuspalveluista, ohjauksesta tai etsivästä nuorisotyöstä säästäminen on siis väärä tapa, ja aiheuttaa vielä lisäksi suurempia menoja tulevaisuudessa.

Kakkua voi myös kasvattaa. Kuten nuorten kohdalla, tulee miettiä toimenpiteiden tuottamia lyhyen aikavälin säästöjen lisäksi pidemmän aikavälin säästöjä ja jopa tuloja. Esimerkiksi juuri julkaistussa Turun kaupungin ja Siemensin tutkimuksessa investoiminen Turussa pikaraitiotiehen maksaa itsensä takaisin kun päästöt vähenevät, jokkoliikenteen käyttö lisääntyy ja kiinteistöjen arvo nousee tuottaen kaupungille lisää verotuloja. Viihtyvyydestä nyt puhumattakaan. Rakennusten korjaaminen säästää tulevaisuudessa energia- ja lämmityskuluja ja tehostaa tilankäyttöä.