Yleinen

Maksuton koulutus pitää säilyttää

Julkaistu Turun Sanomissa 5.2.2013

Mielipidekirjoituksessa ”Korkeakoulutus maksuun vastaopintojen jälkeen” (TS 2.2.) avattiin keskustelua koulutuksen maksullisuudesta askel vaarallisempaan suuntaan. Eduskunnassa on pian käsittelyssä lakialoite, joka tekee korkeakoulutuksesta maksullista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville opiskelijoille. Perussuomalainen Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho ehdottaa maksullisuuskeskustelun laajentamista koskemaan kaikkia opiskelijoita.

Koulutuksen tulee Suomessa säilyä maksuttomana kaikilla asteilla ja kaikille opiskelijoille. Suomi, jossa koulutus olisi maksullista, ei olisi enää entisensä. Nykyjärjestelmässä jokainen voi opiskella niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät eikä vain niin pitkälle kuin omat säästöt tai perheen varallisuus kantavat. Jos koulutukselle laitetaan hintalappu, voimme heittää hyvästit tasa-arvolle koulutukseen pääsemisessä.

Terho puhuu yliopisto-opiskelun kustannuksista valtiolle ja yhteiskunnalle. On syytä puhua ensinnäkin oikeista asioista. Koulutusjärjestelmässämme korkeakoulutusta on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kirjoituksessa ollaan oikeassa siinä, että opiskeluista suoriudutaan paljon hitaammin kuin vaikeassa taloustilanteessa pitäisi. Lukukausimaksut kuitenkin hidastaisivat opiskelua entisestään. Opiskelijoiden työssäkäynti lisääntyisi, sillä toimeentulo pitää joka tapauksessa hankkia.

Kirjoituksessa esitetään opintotuen tulorajojen poistoa, jotta opiskelijoilla olisi parempi taloudellinen tilanne ja maksukyky. Tällä logiikalla opiskelijat kävisivät enemmän töissä ja valmistuvat vielä hitaammin. On myös laskettu, että opintorahan tulorajojen poisto maksaisi valtiolle 300 miljoonaa vuodessa kun taas vertailuna jokainen 10 euron korotus opintorahaan maksaisi vuosittain 14 miljoonaa euroa. Jos maksullisella koulutuksella halutaan säästöjä, on opintorahan tulorajojen poisto merkillinen esitys.

Terho sysää myös hakijoiden vastuulle sen, opiskellaanko hänen mukaansa työelämälle tarpeettomia tutkintoja vai onko opiskelu kulujen arvoista. Eikö ole koulutusjärjestelmämme ja päättäjien koulutusennakoinnin tehtävä säädellä aloituspaikkoja niin, että valmistuneet työllistyvät? Mielestäni on kohtuutonta vaatia nuoria pohtimaan satojen hakukohteiden edessä, mikä tutkinto työllistää viiden vuoden kuluttua. Koulutusjärjestelmässämme on valuvirheitä, mutta maksuttomuus ei ole yksi niistä.

Maksumalleja on monia, ja Terho esittää lukukausimaksuja kerättävän vasta valmistumisen jälkeen veroista. Tämä malli on käytössä monessa maassa. Koulutuksen kustannukset katetaan kuitenkin jo nyt yleisistä verokertymistä. Mahdollisuudesta kouluttautua maksavat kaikki, ja kaikilla on mahdollisuus koulutukseen.

Maksullinen koulutus ohjaisi huonommassa asemassa olevia hakemaan tietyille, varmemmin työllistäville aloille. Eriarvoisuus on lisääntynyt maassamme ja tuloerot kasvavat jatkuvasti. Mielestäni maksullinen koulutus johtaisi vielä suurempaan eriarvoisuuteen. Maksuttomasta koulutuksestamme pitäisi olla ylpeä, ei romuttaa sitä.

Niina Ratilainen,
Turun kaupunginvaltuutettu (vihr),
opetuslautakunnan jäsen