Yleinen

Jatketaan joulumieltä syksyyn saakka

Näinä joulupäivinä erityisesti ilahduttavia ovat tarinat tapahtumista, joissa ihmiset ovat auttaneet toisilleen tuntemattomia avun tarpeessa olevia. Välittäminen ja huolenpito, joka kohdistuu omaa lähipiiriä laajemmalle, elää voimakkaimmin jouluaikaan.

Turussa vähävaraisten joulujuhlassa hääri 150 vapaaehtoista ja SOS-Lapsikylän teettämän kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista harkitsi rahan ohjaamista hyväntekeväisyysjärjestöille. Jouluaattona useat tarjoutuivat hoitamaan maksamattoman laskun, jonka vuoksi vanhukselta jouduttiin katkaisemaan sähköt.

Sosiaalialan järjestö HelsinkiMissionin mukaan suomalaisten auttamishalu on suurimmillaan joulun alla ja järjestöjen saamista vuosittaisista lahjoituksista huomattava osa karttuu joulun pyhinä. Voisi ajatella vaikeiden taloudellisten aikojemme ja irtisanomisten vähentäneen mahdollisuutta auttaa muita. HelsinkiMissionin mukaan tilanne on kuitenkin päinvastoin, vaikeina aikoina auttamishalu on pikemminkin pinnassa.

Miksi joulun henki koskettaa niin useaa juuri nyt? Kuka on päättänyt että myötätunto herää jouluna?

Ehkä tieto lisää auttamishalua ylipäätään. Maailman äärissä oleva hätä tulee tänä päivänä lähemmäs nopean uutisvaihtuvuuden kantamana. Median käyttäjät ovat yhä useammin myös itse uutisten tuottajia. Tarinat avun tarpeesta leviävät. Sosiaalisessa mediassa on helppo perustaa kampanjoita keskoskaappien puolesta tai koulukiusaamista vastaan. Yksittäisen ihmisen huoli tarttuu usein joukkovoimaksi. Huomataan, ettei liian pientä auttamispanosta olekaan.

Joulumielen kannattaa antaa kantaa vaikka syyspäiviin saakka. Uusi vuosi kannustaa uusiin aluevaltauksiin. Pantterin kummiksi voi ympäristöjärjestöjen kautta voi alkaa kuukausilahjoittajana, perheen tueksi tai ystäväksi maahanmuuttajaäidille voi ilmoittautua Turussa ja omaa osaamistaan voi käyttää vanhustenhoidon tai a-killan teemailloissa. Monipuolinen järjestökenttä mahdollistaa sen, että omalla tavallaan voi osallistua.

Ehkä jatkossa kuulemme solidaarisuuden osoituksista avun tarpeessa olevia kanssaeläjiä kohtaan niin kattavasti ympäri vuoden, että joulun tilastopiikki muuttuu perustasoksi.

Halutessaan löytää oman tapansa vaikuttaa, oli se sitten materian tai aikansa lahjoittamista. Mummoni on vanha mutta toimelias nainen, joka tekee eläkepäivinään vapaaehtoistyötä Turussa omaishoitokeskuksessa. Häntä huolestuttaa vanhusten hyvinvointi ja omaishoitajien jaksaminen. Jokaista koskettaa jonkun hätä, asia joka saa liikkeelle.

En usko että auttamishalusta on puutetta, ehkä kysymys on enemmänkin tiedosta, miten voi toimia, ja rohkaisusta astua mukaan. Suuri osa meistä kuitenkin tarvitsee myös itse pyyteetöntä apua tuntemattomalta elämänsä varrella.

Maailmaa voi parantaa helposti omasta lähiympäristöstä käsin. Jouluajan mielipidekirjoituksissa toivotaan usein ihmisten hymyilevän toisilleen. Haluaisin vaatia meiltä kaikilta vähän enemmän. Tiedän että pystymme siihen, myös muina vuodenaikoina.

Blogi Turkulaisen sivulla