Yleinen

Irti Rosatomin töpselistä

Fennovoima hakee täydennystä sille vuonna 2010 myönnettyyn ydinvoimalupaan. Lupa pitää käsitellä uutena, sillä hanke on muuttunut matkan aikana niin, ettei se enää vastaa alkuperäistä.

Turun kaupunginvaltuusto antoi valitettavasti siunauksensa hankkeelle 28.10.2013 äänin 37–29. Turku Energia on sitoutunut osakkaaksi hankkeeseen 3,4 % osuudella.

Fennovoiman hankkeessa on monta huolta herättävää yksityiskohtaa. Suurimmat niistä liittyvät Rosatomiin. Yhtiö ei ole vielä koskaan joutunut toimittamaan reaktoria, joka täyttäisi suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Pyhäjoelle suunniteltava reaktori tulisi olemaan yhtiön ensimmäinen länsimaissa. Fennovoimasta Rosatom hakee CV-merkintää länsimaisille energiamarkkinoille. Mutta haluammeko me toimia venäläisen ydinvoimayhtiön pilottiprojektina?

Hankkeen taloudellinen kannattavuus oli valtuuston käsittelynkin aikana hyvin epämääräinen. Salaista tietoa oli enemmän kuin pitäisi hankkeessa, jossa Turku Energian investointiosuudeksi lyötiin 39,2 miljoonaa euroa.

Selkeimpiä uusia käänteitä on tapahtunut omistajapohjassa. Voimalahankkeesta 16 % on vailla omistajaa – monia suomalaisia yrityksiä ja kuntien energiayhtiöitä vetäytyi hankkeesta syksyllä. Kuopio, Kouvola, Outokumpu, Jyväskylä, Kemi, Kotka, Imatra, Tammisaari ja Vaasa sanoivat syksyllä ”ei” Pyhäjoen hankkeelle.
Voimalasta enemmistöosuuden tulee vanhan periaatepäätöksen mukaan suomalaisessa omistuksessa. Tuo omistus toteutuu nykyisellään 0,2 % siivulla.

Päivinä joina koko Eurooppa on pidätellyt hengitystään seuratessaan Venäjän kiristyviä uhkavaatimuksia Ukrainaa kohtaan, emme voi enää teeskennellä, että sitoutumisemme venäläiseen laitostoimittajaan olisi ongelmatonta.

Energiapolitiikka ei Venäjällä ole pelkkää energiapolitiikkaa. Rosatomin työntekijöistä noin 40 % työskentelee ydinaseiden parissa. Hankkeen puolustajat ovat todenneet Fennovoiman olevan tekemisissä vain sen ydinaseettoman osan kanssa yhtiöstä. Tämän itsepetoksen on luovuttava ja meidän on kysyttävä itseltämme, millaisen yhteistyökumppanin Suomen energiamarkkinoille olemme valmiit ottamaan suurella omistusosuudella?

Ydinasetuotanto on yhtiön vuosikertomuksen mukaan yhtä tärkeä osa Rosatomia kuin ydinvoima.

Samalla kun Ukrainan kriisin hillitsemiseksi länsimaat yrittävät löytää keinoja taloudellisista pakotteista Venäjän painostamiseen, tekee Suomi miljardiluokan bisnestä Venäläisen suuryhtiön kanssa tarjoten referenssejä Euroopan energiamarkkinoille.

Turkulaisten verovaroja ei olisi missään nimessä pitänyt sitoa epämääräiseen ydinvoimahankkeeseen, osuuttamme hankkeessa ei tule kasvattaa, eikä Turku Energian tule Rosatom-yhteistyössä jatkaa. Venäjän poliittisen johdon kanssa tiiviisti yhteydessä oleva ydinvoima ja -aseyhtiö ei ole hyvä yhteistyökumppani.