Yleinen

Naistenpäivää ei vietetä turhaan

Turun opetussektorin päättäjät ja paikallismedian lukijat ovat pureskelleet alkutalven Turun kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn saatiin 5 300 vastausta 14–20-vuotiailta. Vastaajat opiskelivat yläkoulussa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa.

Kouluterveyskysely on kattava ja vakiintunut tapa saada tietoa nuorten elinoloista ja hyvinvoinnista. Tällä kertaa kyselyssä oli mukana myös seksuaalisuuteen sekä seksuaaliseen häirintään liittyviä kysymyksiä.

Tulosten mukaan seksuaalinen häirintä ja väkivalta on ollut yleistä nuorten arjessa. Pojista 33–46 prosenttia luokka-asteissa vaihdellen on kokenut seksuaalista häirintää. Tytöistä 60 prosenttia.

Luvut ovat todella korkeita ja seksuaalisen häirinnän kohteet ovat selkeästi tyttöjä. Vastanneista tytöistä seksuaalista väkivaltaa, eli seksiin painostamista tai pakottamista, rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä tai kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa on kokenut yli viidesosa. Suurin edustus löytyy ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista.

Vietämme naistenpäivää, emmekä turhaan, sillä Suomessa naiset ovat edelleen monessa asiassa epätasa-arvoisessa asemassa. Tasa-arvo vääristyy jo kasvatuksessa ja sukupuolittuneet ongelmat kasvavat koulussa.

Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista lähes puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.

Turvalliseen kasvuympäristöön tulee kiinnittää parempaa huomiota. Nuorten palveluissa, koulussa ja harrastuksissa tulee painottaa, ettei tyttöjen seksuaalisen yksityisyyden loukkaaminen ole hyväksyttyä missään tilanteessa. Mutta myös asenteet tulee laittaa uusiksi.

Jokaisen tulee miettiä, millaisen käyttäytymismallin siirtää eteenpäin. Vastuu on oma, iästä riippumatta. Seksuaalinen väkivalta pilaa elämiä.

Naisiin ja erityisesti nuoriin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pitää kitkeä. Se on niin valtion, kuntien kuin jokaisen nuoren elämässä olevan tehtävä. Vastuu on yhteinen. Väkivaltaa ei ole vain fyysiset teot. Niin fyysistä, seksuaalista kuin henkistäkään haittaa ja kärsimystä ei pidä sietää tai sallia.

Juhlikaamme naisia niin, ettei kukaan meistä joudu seksuaalisen häirinnän kohteeksi.