Yleinen

Lisää kaupunkimehiläisiä

Posted

Puhe Suomen mehiläistenhoitajainliiton Sadonkorjuuseminaarissa 15.11.2014

 

Minulla on missio saada kaupunkiin mehiläisiä sekä tuoda mehiläisten hoito, pörriäisten merkitys ja hunajantuotanto kaikille tutuksi.

Itse olen kaupunkilaistyttö, lähiöiden kasvatti, joka vasta haaveilen mehiläistenhoidosta. Henkilökohtainen tavoitteeni ei ehkä ole enää niin kaukana, sillä mehiläistarhaukseen ei tarvita omakotitalotonttia harvaanasutulta alueelta. Kuuluisimpia mehiläispesiä hoidetaan Pariisin keskustassa Notre Damen katedraalin katolla. Minä haaveilen kaupunkilaismehiläisistä Turussa.

On selvää, miksi mehiläisiä tarvitaan. Ilman pölyttäjiä emme söisi lihaa, hedelmiä, marjoja tai joisi maitoa. Ilman pölyttäjiä, luonnosta katoaisivat monet kasvit ja kaupan hyllyltä lukuisat elintarvikkeet. Ilman mehiläisiä turkulainen ylpeytemme, TPSn Hunajata-laulu pitäisi sanoittaa uudelleen.

Mistä päästään kaupunkitarhauksen edistämiseen Turussa. Tein kesällä valtuustoaloitteen mehiläistenhoidon edistämisestä Turussa. Inspiraation aloitteeseen sain kaupunkiekologiasta, pölyttäjistä, lähiruuasta, Lappeenrannasta ja Skanssista.

Lappeenranta ja Akaa ovat kaupunkeina olleet edelläkävijöitä hunajantuotannossa. Turun Skanssi taas on yritysmaailman edelläkävijä mehiläistarhauksessa. Lappeenranta on yhdessä mehiläistarhaajien kanssa hankkinut kaupungille omia mehiläispesiä ja Akaa on mehiläisteoillaan voittanut Kuntaliiton palkinnon. Skanssi taas yhtenä ensimmäisistä yrityksistä pitää mehiläispesää katollaan. Kaikki edellä mainitut ovat olleet menestyksiä.

Ennen aloitettani en tuntenut yhtään mehiläistarhaajaa. Nyt olen kuullut jo lukuisilta tutuiltani heidän kokemuksistaan mehiläistarhauksesta perheen menneisyydessä. Mehiläiset voittavat helposti puolelleen monet. Kaupungissa myös virastotaloissa on huomattu hyvä mahdollisuus saada yhdessä mehiläistarhaajien kanssa pesä katolle, sillä alustavasti neuvoteltuja mehiläishoitajien kanssa on aiemmin jo käyty.

Kaupunkitarhaus edistyy hitaasti mutta varmasti. Avainsanoja syille ovat kaupunkiekologia ja kaupunkisuunnittelu.

Kaupunkiluonto tarvitsee mehiläisiä, sillä jo pölyttäjäkantoja ei pidetä elinvoimaisena, päädytään Kiinan malliin, jossa kasvit pölytetään pensselillä käsin. Hunajantuotantoon kaupunki on erinomainen paikka. Kukkalajien kirjo on monipuolista ja kaupunkien mikroilmaston lämpötilat muita alueita lämpimämpiä. Varsinais-Suomessa vallitsee eteläboreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluvat suotuisat kasvuolot. Kasvillisuutemme on kaupunkialueilla runsasta ja puustomme suotuisaa. Hyviä paikkoja on paljon valmiina.

Kaupunkisuunnittelussa taas on ympäri Suomen pikkuhiljaa innostuttu ekologisista kaupunginosista. Runsaasti viheralueita ja viherkattoja, sekä omavaraista energiatuotantoa ja vähän pakokaasuja sisältävään ympäristöön sopii loistavasti lähiruokatuotantoa. Tarhaajien ja kaupunkisuunnittelijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä. Tällöin voidaan jo suunnitteluvaiheessa pohtia mehiläistarhaukseen sopivia kohtia.
Tarhaajien ja kaupungin yhteistyö kannattaa. Tällöin tietoa voidaan jakaa kumpaankin suuntaan ja monia mehiläisiin liittyviä mielikuvia voidaan purkaa.

Mehiläistenhoidolla pitäisi olla suurempi rooli myös Suomessa.

Muutama esimerkki.

Iso-Britannian hallitus päätti suojella mehiläisille sopivia elinympäristöjä koko maassa 1,15 miljardilla eurolla. Barack Obama taas ilmoitti kesällä Yhdysvaltain sitoutuvan budjettikirjauksella säilyttämään pölyttäjäyhdyskuntia nykyistä paremmin. Valkoisen talon mukaan pölyttäjät tuovat maalle vuosittain 24 miljardia dollaria. EUssa kiellettiin osittain keväällä mehiläiskuolemia aiheuttavat maatalouden torjunta-aineissa käytetyt neonikotinoidit pitkän taistelun jälkeen.

Monissa maissa on herätty pölyttäjien määrän dramaattiseen laskuun. Suomessa hätää ei vielä ole, ainakaan havaittu. Mutta toisaalta, meillä ei myöskään ole seurantatietoa pölyttäjien määrästä. Erityisesti kaupunkialueilla ilmansaasteet haastavat pölyttäjän elämää. Tulisi selvittää, mikä on pölyttäjien nykytila Suomessa. Tämä olisi monesta syystä järkevää. Voivathan mehiläistarhat lisätä hyötykasvien satoa jopa 25 % lla. Myös ilmastonmuutos muuttaa mikroilmastoja ja muuttaa kasvitautien ja loissienien levinneisyyttä. Mehiläiskannoista täytyy tällöin huolehtia.

Kaikkein tärkein syy mielestäni kaupunkitarhauksen edistämiseen on kuitenkin ihmisen luontosuhde. ihmistä ei pidä eristää luonnosta eikä kaupungeista tehdä betonimuseoita. Pariisin kaupunkipesissä vierailee kouluryhmiä tutustumassa hunajantuotantoon. Kaupunkimehiläiset opettavat meille, mistä ruoka tulee.

Mehiläinen ansaitsee enemmän arvostusta sillä maailma olisi erilainen ilman mehiläistä. Mehiläinen on sosiaalinen, tehokas, älykäs ja huolehtiva. Kokoaan suurempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *