Yleinen

Hallituksen koulusäästöt tuntuvat kunnissa

Hallitus on tekemässä kaikkien aikojen koulutusleikkaukset. Kuluvalla hallituskaudella on koulutukseen kohdistettu kumulatiivisesti 1,7 miljardin euron leikkaukset. 18.2. eduskunnassa käytiin pitkä ja tiukka väittely opposition ja hallituksen välillä uusimmista koulutusleikkauksista. Opposition jättämässä välikysymyksessä esitettiin epäluottamusta hallitukselle, joka romuttaa kuntien mahdollisuutta järjestää jatkossa laadukasta koulutusta.

Uusimmissa esityksissä toisen asteen koulutuksesta leikattaisiin 260 miljoonaa. Säästöjen seurauksista on vain arvailuja, eikä edes hallitus itse tiedä mistä säästöt otetaan. Opetusministeri Krista Kiuru on vakuuttanut, ettei kouluja lakkauteta. Tarkoitus on Kiurun mukaan kehittää entistä elinvoimaisempia ja vahvempia koulutuksen järjestäjiä. Totuus kuitenkin on, ettei 260 miljoonaa säästetä luopumatta jostain tärkeästä.

Hallituksen esitys järjestäjäverkon kehittämiseksi yhdessä toisen asteen koulutuksen rahoituksen kehittämistä koskevan esityksen kanssa aiheuttaa valtavia vaikutuksia koulutukseen. Turun seudulla järjestäjäverkon supistuminen ei aiheuta vielä nuorille niin suurta eriarvoisuutta koulutuksen saavuttamisessa, kuin harvempaan asutuilla seuduilla. Rahoituslainsäädäntö kiristääkin jo paljon. Yksi esityksistä on, että koulutuksen järjestä saisi jatkossa rahoitusta vain kolme vuotta kestäviin opintoihin. Yliajalla opiskelevat lukiolaiset ja ammattikoululaiset olisivat siis jatkossa kunnan täysin oman rahoituksen ja hyvän tahdon varassa.

Nämä vaikutukset olisivat jo dramaattisia monille opiskelijoille joiden opinnot kestävät hyvästä syystä tavoiteaikaa kauemmin. Muutos tarkoittaisi että jatkossa kaksoistutkinnon suorittavia nuoria prässätään suorittamaan sekä ammatillisen koulutuksen tutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä kolmessa vuodessa.

Reilua kuntia ja opiskelijoita kohtaan? Ei varmasti. Järkevää koulutuspolitiikkaa? Ei mitenkään. Toisen asteen opiskelijat ovat vielä nuorisotakuun piirissä. Päättäjien näkökulmasta koulutuksella on paljon muutakin arvoa kuin tuottaa nopeasti suoritettuja tutkintoja.

Vaikeudet valuvat alaspäin. Samaan aikaan kun eduskunnassa käydään keskustelua lakimuutosten ympärillä, käsitellään kunnissa säästösuunnitelmia opetussektorilla. Vyö on kiristetty jo tiukalle. Koulutuksesta ei voi kuitenkaan säästää loputtomiin tai romutamme yhtä Suomen tärkeimmistä perustuksista.

Koulutuksella rakennetaan koko maan tulevaisuutta. Suomalaisen koulutusjärjestelmä on rakennettu ajatukselle tasa-arvosta: että jokainen nuori voisi opiskella haluamiaan opintoja asuinpaikastaan tai perheen varallisuudesta riippumatta. Tämä tavoite ja vahvuutemme laadukkaan opetuksen tarjoamisessa vaarantuu, jos jatketaan säästöjen tiellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *