Yleinen

Opintotukirajauksessa ei mitään järkeä – edes puolustajien mielestä

Hallituksen esitys rajata opiskelijan opintotukioikeus toisesta saman tasoisesta korkeakoulututkinnosta on saanut ja ansainnut valtavasti keskustelua, tyrmäyksiä ja epäuskoa. Lukuisat nykyiset, entiset ja tulevat opiskelijat kysyvät: kenen etu on koulutuksellisen tasa-arvon heikentäminen.

SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta vahvisti YleX:n haastattelussa 12.3. ettei muutoksessa olekaan opiskelijan kannalta mitään hyötyä.

Opintotukea höykytetään Elorannan mukaan koska valtion talous on surkeassa jamassa ja kaikille leikkauksille ei voida sanoa ei. Taloudesta onkin syytä olla huolestunut. On kuitenkin olennainen kysymys, kannattaisiko tälle leikkaukselle kuitenkin sanoa ei.

Opintotukirajaus säästää vuosittain noin 10,5 miljoonaa euroa. Mitä kustannuksia muutos aiheuttaa, ei ole arvioitu. Epäilemättä rajauksella on sekä suuria vaikutuksia tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin kun kaikilla ei ole varaa kouluttautua, että muutoksia työelämälle. Jatkossa uudelleenkouluttautuminen ja oman urapolun kehittäminen voi olla käytännössä mahdotonta. Uuden alan ja intohimon löytäminen kun voi olla monelle yksi elämän parhaita käänteitä.

Kaksi korkeakoulututkintoa suorittanut Eloranta neuvoo haastattelussa, että jos opiskelija ei ota tutkintoaan ulos, siis valmistu, voi hän edelleen käyttää opintotukea haluamallaan tavalla. Tässä näkemyksessä on kuitenkin kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin minimitulojen määrään ei pitäisi vaikuttaa se, kuinka hyvä on järjestelmän kanssa kikkailemaan. Toiseksi, sivistysvaliokunnassa käsitelty ja eduskuntaan lähetetty laki on harvinaisen yksiselitteinen: opiskelija on oikeutettu yhteen saman tasoiseen tutkintoon opintotuella tuettuna. Vaikka ei nostaisi ensimmäistäkään kuukautta tukea. SDP:n tukema ja sivistysvaliokunnan käsittelemä laki ei mahdollista Elorannan neuvomaan kikkailua.

Hallituksen suuri ongelma tuntuu olevan, että sen hankkeet joko kaatuvat, tai etenevät ilman että kukaan tietää mitä muutoksilla tavoitellaan. Yksi näistä on nimenomaan opintotuen rajaus. Hallitus tavoittelee työurien pidentämistä ja opiskeluaikojen lyhentämistä. Opintotuen vähentäminen lisää aina opiskelijan työntekoa opintojen ohella, ruoka ja vuokra pitää opiskelijankin maksaa. Samalla selvitysten mukaan työssäkäynti hidastuttaa opiskelua kaikkein eniten. Onko siis järkevää tavoitella samaan aikaan opiskeluaikojen lyhentämistä ja opiskelijan työssäkäynnin lisäämistä?

Entä millaista sosialidemokratiaa on neuvoa nuoria jättämään valmistumatta jos tahtoo opiskella toisen tutkinnon? Vasta tutkinnon suorittanut on pätevöitynyt toimimaan alalla. Ilman valmistumista, ei monikaan työnantaja tunnusta osaamista. Siispä opiskelijan potentiaali menee hukkaan. Valtion rahojen tehokasta käyttöä tuskin on se, että opiskeltaisiin tutkinto lähes valmiiksi. Se ei kerta kaikkiaan olisi yhtään kenenkään etu.

YleX:n radiojuontaja summasi haastattelun naulan kantaan: ”Kyl mä ymmärrän ettei säästöjä oo kiva tehdä mutta oisko hyvä että niissä olis edes jotain järkeä? Koska musta tuntuu että tässä ei ole mitään järkeä.”

Tähän on helpompi yhtyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *