Kaupungit kärsivät hallituksen päättämistä lukukausimaksuista

Turun vihreiden Niina Ratilainen ja Kati Systä ovat huolissaan hallituksen päätöksestä velvoittaa korkeakoulut keräämään lukukausimaksuja kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta.

Hallitus, jonka piti purkaa sääntelyä, estää Ratilaisen ja Systän mukaan kaupunkien ja korkeakoulujen kansainvälistymistä. Hallitusohjelmaan kirjattiin jo keväällä, että korkeakouluille tulee mahdolliseksi periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta. Kirjauksen päälle hallitus on päättänyt juuri tiukentaa opiskelijajärjestöjen kritisoimaa kantaa jo entisestään. Korkeakoulut velvoitetaan perimään maksuja, ja alarajaksi maksuille määritellään 1500 euroa vuodessa.

– Hallituksen uusi linjaus on käsittämätön, sillä kokemukset lukukausimaksujen kokeilemisesta meillä ja muualla osoittavat, että pikemminkin lukukausimaksuista on korkeakouluille enemmän haittaa kuin hyötyä, toteaa Turun vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Systä.

Suomessa lukukausimaksuista korkeakouluissa on kokemusta sekä omasta kokeilusta että muista pohjoismaista. Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksujen käyttöönotto on romahduttanut kansainvälisten opiskelijoiden määrän korkeakouluissa. Norjassakin ajatuksesta ottaa käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille luovuttiin. Turun korkeakouluissa opiskelee yli 2000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, jotka Ratilaisen ja Systän mukaan ovat tärkeä osa korkeakoulujen ja Turun kaupungin kansainvälisyyttä.

– On todella harmi, että hallitus joka haluaa nimenomaan profiloitua normien purkajana ja kokeilujen edistäjänä, pakottaa nyt kaikki Suomen korkeakoulut aivan samaan muottiin. Tämä on pois paitsi korkeakouluilta, myös isoilta opiskelukaupungeilta kuten Turulta. Tulemme menettämään kansainvälisiä osaajia työmarkkinoiltamme, Turun vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ratilainen päättää.

Niina