Pidetään päivähoitoryhmät Turussa pieninä

Eduskunta on päässyt viimein käsittelemään hallituksen esityksiä päivähoidon rajauksista ja kunnat valmistautuvat tekemään vastaavia päätöksiä päiväkotien arkeen. Päivähoitoryhmien suurentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen etenevät hallituksen työlistalla, kuten moni muukin suuri uudistus, hyvin nopeasti. Leikkaukset varhaiskasvatukseen tulevat heikentämään lasten mahdollisuuksia laadukkaaseen päivähoitoon.

Itse rajauksen lisäksi ongelmia piilee muuallakin. Sivistystoimialalle kohdistuu nyt useasta suunnasta heikennyksiä, ja ne tulevat todella nopeasti. Turussa sopeudutaan muutoksiin, mutta meidän pitää myös miettiä, mitä rajauksia emme niele.

Perusopetukselle kohdistettu rahoitus ryhmäkokojen pienentämiseen loppuu ja itselleni tärkein työkalu, alueelliseen tasa-arvoon tarkoitettu koulujen rahoitus vähenee tuntuvasti. Kun päälle lisätään vielä ammatillisessa koulutuksessa tuntuvasti laskevat valtionosuudet ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen maksujen korotukset, on soppa jo melkoinen. Muutokset aiheuttavat paljon uudelleenjärjestelyjä kouluissa ja päiväkodeissa: jotta leikkaukset voidaan suunnata niin, että kaikkein suurimmilta vahingoilta vältytään. Perheille ei jää aikaa varautua kulujen lisääntymiseen ja hoitopaikan siirtymiseen.

Hallitus on hakoteillä painaessaan uudistusta toisen jälkeen eteenpäin höyryjunan voimalla. Tällä nopeudella vahinkoa syntyy vielä enemmän, kuin on tarkoitettu. Kasvatus- ja opetuslautakunta sai katsauksen päivähoitorajausten vaikutuksista Turussa. Meillä on runsaasti päiväkoteja, joita ei voida ottaa käyttöön nykyistä isommille ryhmille. Ryhmien kasvattaminen taas tarkoittaa aina henkilöstön irtisanomisia ja siirtoja toisiin yksiköihin. Koko maassa taas ei ole minkäänlaista systeemiä tarkistaa subjektiivista päivähoito-oikeutta perhekohtaisesti. Silti hallituksen esitys on, että nämä muutokset pannaan toimeen syksyllä 2016. Ammatillisen koulutuksen suuruudistuksesta kunnat eivät vielä tiedä mitään.

Rahoitus vähenee, mutta kunta ei ole sitä varten, että kulloinenkin poliittinen linjaus pääkaupungista laitetaan mukisematta toimeen, jos ratkaisu on mielestämme huono. Kysymys ei ole pelkästään ideologinen. Monet muutoksista on käytännössä oikeasti vaikea toteuttaa, ja aiheuttaa myös paljon lisäkustannuksia itsessään.

Pienen lapsen kasvulle on valtavasti merkitystä, onko hoitajalla aikaa huolehtia. Työttömyysjaksot ovat mille perheelle tahansa raskasta muutosaikaa ilman osa-aikaisen päiväkotielämän muutoksista oireilevaa lasta. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, se on mielestäni suomalaisen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän peruskivi.

Teemme kauas kantavia valintoja. Turussa alueellinen eriarvoisuus on kasvanut ja köyhyys sekä työttömyys keskittyvät tietyille asuinalueille. Eriarvoistumista ei pidä ulottaa lasten maailmaan vaan antaa kaikille samat ja hyvät eväät. Siksi Turun pitää päättää, että päivähoitoryhmiä ei kasvateta.

Niina