Yleinen

Mehiläisten olemassaolo ei ole turvattu

EU:n komissio kielsi keväällä 2014 neonikotinoidien käytön alueellaan. Kielto liittyy mehiläisten henkiinjäämistaisteluun, sillä neonikotinoideja käytetään mehiläisten pölyttämien kasvien suojelussa. Aineiden käyttö on liitetty mehiläisten joukkokuolemiin.

Mehiläisistä kuhistaan muuallakin. Barack Obama on ilmoittanut pyrkimyksistä säilyttää pölyttäjäyhdyskuntia nykyistä paremmin. Mehiläisten määrä on laskenut rajusti ja maan ruuantuotanto on jo vaarantunut pölyttäjien puutteen vuoksi. Valkoisen talon mukaan pölyttäjät tuottavat Yhdysvaltojen taloudelle 24 miljardia dollaria, joista mehiläisten kantama korsi kekoon on 15 miljardin suuruinen hedelmä-, pähkinä- ja vihannestuotannon kautta. Vuodelle 2015 varattiin valtion budjettiin varoja pölyttäjien suojelutoimiin.

Yli kolmannes ihmiskunnan ravinnosta on riippuvaista pölyttäjistä. Ilman suristelijoita ihmisten ruokalautaset näyttäisivät siis nykyisestä hyvin erilaisemmilta ja niukemmilta. Karkeasti voidaan sanoa että joka kolmas suupala on pölyttäjien ansiota. Aiheen on nostanut esiin muun muassa yhdysvaltalainen Whole Foods Market, joka Facebookissakin näkyneessä kampanjassaan poisti kauppansa hyllyistä kaikki elintarvikkeet, joiden saatavuus on riippuvaista pölyttäjistä. 52 % tuotteista hävisi. Tämän jälkeen ketju laajensi kampanjassaan pölyttäjien merkitystä myös maitotuotteiden tiskille, johon pölyttäjillä on sekä suora että epäsuora merkitys. Valikoima suppeni entisestään.

EU:n kieltämät neonikotinoidit ovat olleet yksi keskeinen pölyttäjäkantoja pienentävä tekijä. Komission esityksestä käytiin kuitenkin raivoisaa taistoa, sillä kieltoa vastustavien mukaan torjunta-aineesta luopuminen maksaisi ainakin maanviljelykselle maltaita. Niin maksaa myös tietysti mehiläisten tuho.

Suomessa tilannetta ei kuvailla yhtä huolestuttavin sanoin. Saasteet ja haitta-aineet eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, eikä kyse ole myöskään vain neonikotinoideista. Mehiläiskadon taustalla on biodiversiteetin kapenemista, elinalueiden kaupungistumista, viljelykulttuurin yksipuolistumista ja kemikalisaatiota.

Erilaisille hyönteis- ja sienitorjunta-aineille altistuneet mehiläiset saavat loistartuntoja helpommin ja kärsivät enemmän. Kun luonnontilaiset mehiläiskannat kapenevat, on tarhamehiläisten tilanne erilainen. Tarhamehiläisille muodostuu taas yksinkertainen geeniperimä, mikä altistaa taudeille. Villien pölyttäjien määrä on herkemmin uhassa. Liikenteen tuottama pintaotsoni sekoittaa mehiläisen herkkää hajuaistia ja ihmisen muokkaamassa ympäristössä on enemmän tautia ja loisia.

EU:n neonikotinoidikiellon taustalla oli pitkä, raskas ja riitaisa vääntö. On arvioitu, että pölyttäjien säilyttämiseksi pitää tehdä muutakin, koska syyt mehiläiskatoon ovat moninaisempia. Näitä vääntöjä on varmasti jatkossakin luvassa.

Suomessa Evira toteuttaa osaltaan EU:n selvitystä pesäkuolleisuuden ja mehiläistautien laajuudesta ja syistä. Tavoitteena on saada jäsenvaltioista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mehiläisten kuolleisuudesta. Jatkossa saamme myös siis Suomessa tarkempaa ja vertailtavampaa tietoa pölyttäjiemme määrästä ja alueellisesta jakautumisesta.

EU:n ja Eviran ohella myös kansalaisyhteiskunta on alkanut ottaa osa pölyttäjäkantojen pelastamiseen ja ELY-keskukset ja erilaiset järjestöt neuvovat, kuinka ihmiset voivat rakentaa keinopesiä pölyttäjille Suomessa. Luonnontilaisten pölyttäjien lisäksi pölyttäjätilannetta parannetaan tarhamehiläisillä ja mehiläistarhoja voidaan hyvin hoitaa myös kaupunkiympäristöissä. Whole Foodsin koordinaattori Errol Schweizer taas kertoi Huffington Postin haastattelussa mehiläiskampanjasta luomuruuan suosimisen olevan palvelus mehiläisille.

Mehiläistarhaaminen ei ole vain yksityishenkilöiden harrastus. Suomalaisista kaupungeista Lappeenranta on jo näyttänyt esimerkkiä kaupungin omien mehiläispesien ylläpidosta.

Mehiläisillä ja muilla kesäisen luonnon hyönteisillä on tärkeä oma roolinsa luonnossa ja elämän kiertokulussa. Kiinan kommunistisen puolueen yksinvaltias Mao Zedong halusi suojella viljelyä tappamalla maan varpuset. Vielä tänäkin päivänä ekosysteemi on häiriössä. Varpusten jälkeen ovat kuolleet pölyttäjät, ja Kiinassa kasveja joudutaan pölyttämään käsin. Samanlaisia käänteitä tuskin on odotettavissa, mutta pölyttäjien merkitys on kiistaton ja vaatii huomiotamme.

Valtuustoaloite mehiläispesien perustamisesta Turkuun http://www.niinaratilainen.fi/2014/07/21/valtuustoaloite-mehilaispesien-perustamisesta-kaupungille/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *