Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Nepal kahden kriisin puristuksissa

Nepalia on koetellut kaksi hyvin erilaista suurta kriisiä lyhyen ajan sisällä. Huhtikuussa 2015 maa järisi pääkaupunki Kathmandun lähellä ja jälkijäristys laajensi tuhoja toukokuussa. Yli 850 000 kotia hävittänyt maanjäristys vaikutti kuuden miljoonan ihmisen elämään. Jälleenrakennustöiden päästyä käyntiin vavisutti maan politiikka nepalilaisten elämää.

Nepalin parlamentti hyväksyi syyskuussa maan ensimmäisen demokraattisen perustuslain, jota ehdittiin valmistella seitsemän vuoden ajan. Maan lähihistorian vuoksi alusta vakaalle politiikanteolle ei ole tasainen. Vuosien 1996–2006 aikana kansaa traumatisoi ja kehitystä jarrutti 13 000 henkeä vaatinut sisällissota.

Perustuslain valmistelut aloitettiin vuonna 2008, jolloin maolaiskapina kaatoi monarkian ja Nepal julistettiin maalliseksi tasavallaksi. Kaikki osapuolet eivät ole olleet lopputulokseen tyytyväisiä, sillä he odottivat enemmän. Muun muassa etniset ryhmät, joita Nepalissa on yli 120, ovat kantaneet huolta ja edustuksellisuudestaan poliittisessa järjestelmässä. Naisjärjestöt ovat taas olleet tyytymättömiä sukupuolten tasa-arvokehitykseen perustuslaissa. Suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat ryhmät, jotka ovat tyytymättömiä päähallituspuolueiden sopuun perustuslakiluonnoksesta, ovat maan oppositio sekä Intia.

Tyytymättömyys on näkynyt käytännössä Kathmandussa pitkin syksyä lukuisissa mielenosoituksissa, mutta tätäkin enemmän Nepalin ja Intian välisellä rajalla. Protestien keskipiste on etelässä Terain alueella, jossa on nähty niin kuolonuhreja vaatineita mellakoita kuin viikkoja kestänyt kauppasaarto. Mielenosoitukset ovat jatkuneet elokuun lopusta saakka ja vaikeuttaneet jo maan taloudellista elpymistä kevään katastrofista.

Terain etniset ryhmät, erityisesti madhesit ja tharut ovat tyytymättömiä perustuslain osavaltiojakoon, mikä heidän mukaansa johtaa vähemmistöjen aliedustukseen parlamentissa. Nämä kaksi ryhmää edustavat liki 40 % Nepalin väestöstä. Terain asukkaiden mukaan osavaltiojako jatkaa vähemmistökansoihin kauan kohdistunutta syrjintää ja pettää päähallituspuolueiden heille ennen vaaleja antamansa lupaukset.

Kiistatilanteen keskeinen osapuoli on myös Intia, johon Madhesi-yhteisöllä on läheinen yhteys niin kulttuurillisesti, kielellisesti kuin limittyneiden sukulaisuussuhteiden kautta. Intia on kiinnostunut estämään konfliktien leviämistä maansa rajojen sisäpuolella, mutta syyt ovat myös poliittisia. Tämä on näkynyt niin perustuslain käsittelyn yhteydessä Intian Nepaliin lähettämien diplomaattien liikkeissä kuin epävirallisessa kauppasaarrossa. The Indian Express – lehti sai käsiinsä syyskuussa listauksen Delhistä Kathmanduun lähetetyistä perustuslain muutosvaatimuksista. Nepalin mukaan Intia tukee Terain mielenosoituksia ja on pysäyttänyt kauppatavaran liikkumisen rajan yli. Intian mukaan kauppa on pysähtynyt, koska mielenosoitusten takia toimittajat eivät uskalla ylittää rajaa.

Nepalissa on jo aiemmin suhtauduttu etelän isoveljeen kaksijakoisesti. Moni on kyllästynyt Intian puuttumiseen Nepalin asioihin. Samalla kuitenkin Nepal on kääntynyt Intian puoleen kun se on tilanteesta hyötynyt, oli kyse sitten energiainfrastruktuurin luomisesta, kauppareittien avaamisesta tai köyhän valtion tarvitsemasta kehitysavusta. Kauppasaarto on lisännyt eripuraa Intiaa kohtaan siinä määrin, että Nepal ilmoitti lokakuussa tuovansa polttoainetta Kiinasta, sillä pohjoiseen johtavia teitä on saatu viimein kunnostettua maanjäristyksen jäljiltä. Kiinan ja Intian välit taas ovat olleet kauan huonot.

Eskaloitunut tilanne on vasta hiljattain alkanut herättää kansainvälistä huomiota, sillä Nepal ei ole nostanut kysymystä virallisesti esiin kansainvälisillä areenoilla. Taloudellisia sanktioita ja kauppasaartoja on historiassa käytetty kansainvälisissä konflikteissa poliittisen paineen luomiseksi, mutta jos kauppasaarto todettaisiin Intian aikaansaamaksi, olisi se asiantuntijoiden arvion mukaan todennäköisesti vastoin useita kansainvälisiä sopimuksia ja lainsäädäntöä. Marraskuun lopussa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon avasi keskustelua tilanteesta kehottamalla osapuolia sopimaan erimielisyydet rauhanomaisesti ja Intiaa purkamalla kauppasaarron, joka voi johtaa humanitääriseen kriisiin.

Nepalin ulkoministeri Kamal Thapan lausui teollisuuden olevan kaupan hiljentymisen vuoksi romahduspisteessä ja julkisten palveluiden kärsivän jo seurauksista. Nepalin heikossa taloudessa turismilla on tärkeä osa, ja kauppasaarto on osunut vuoden kiipeilysesonkiin. Useat yksityiset palveluntarjoajat ovat joutuneet supistamaan aukioloaikojaan ja valikoimiaan, jotkut jopa sulkemaan ovensa. Polttoainepulan ollessa pahimmillaan ennen niin ruuhkaisilla teillä kulkee vain takseja ja kattopinta-alaa myöten täysiä busseja. Maanjäristyksen tuhojen korjaus ja maan jälleenrakennus on edelleen käynnissä. Yhtälön voi vielä yllättää Nepalin ankara talvi. Tuleeko paineistettu tilanne näkymään Nepalin lainsäädännössä vai mielenosoitusten vetäytymisessä tai tukahduttamisessa? Kynnys viimein hyväksytyn perustuslain muuttamiseen voi olla korkealla mutta pitkittynyt raaka-ainepula ei voi jatkua loputtomiin.