Yleinen

Luonto kuuluu kaupunkiin

Kotikulmien lähimetsät, lähiöiden keväisin kuhisevat ojanpenkereet, pölyttäjien kaupunkiniityt, hoidetut puistot, sulamisvesipurot ja kalojen vesireitit. Luonto kuuluu kaikkialle, se kuuluu myös kaupunkiin. Vehreä elävä kaupunki on myös asukkaiden mieleen, sillä kukaan ei tähyä kerrostalon ikkunasta mieluummin parkkipaikkaa ja betoniseiniä kuin lehtevän puun linnunpesää.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti 26.4. kaavoittaa asutusta Ruohonpään Teerikarinpuistoon. Taannoin toisessa valtuustokäsittelyssä palautettiin Vasaramäen Marjamaan kaava onneksi uuteen valmisteluun, jossa alueen puistot huomioidaan paremmin.

Kaupunkiluonnosta ja lähimetsistä puhutaan vain silloin, kun niiden säilyttämisen puolesta pitää kamppailla. Harvemmin sen sijaan keskustellaan uudesta tilasta luonnolle ja metsille. On selvää, että joskus nurmia ja niittyjä otetaan asuinrakentamisen käyttöön kaupungissa, jossa halutaan lisätä kestävyyttä myös tiiviin rakentamisen kautta. Joka kerta täytyisi menetyksen suuruutta arvioida erikseen. Joka kerta pitäisi myös kysyä, voiko viheralueita lisätä alueelle muulla tavalla? Tämä ei viheralueita pilkkovia tahoja usein kiinnosta.

Turussa puuttuu tahtoa arvottaa luonto samalle viivalle kuin rakennettu ympäristö. Asukkaiden lähiluonnon arvoa pitää punnita muutenkin kuin rakennushankkeiden kautta. Olemme hyviä hoitamaan kaupungin erinomaista puistoverkkoa, mutta valitettavasti epäonnistumme usein näkemään luonnontilaisten alueiden yhtä tärkeän merkityksen.

Asukkaiden aktiivisuus lähiluonnon puolesta tuo lähimetsän arvon näkyväksi. Päättäjän pitäisi pystyä arvioimaan lähiluonnon merkitystä kuitenkin ilman kansanliikkeitäkin, sillä aina asukkailla ei ole tietoa tai kapasiteettia koota vaikuttamisjoukkoja hyvän asian taakse. Näin on käynyt Hannunniitussa, jossa Jussi Ollinpojan puistoon rakennetaan juuri nyt valtavaa parkkipaikkaa lähiössä, jossa autoruuduista ei toden totta ole pulaa. Lähimetsän naapureiden lisäksi Jussi Ollinpojan puistoa jäävät kaipaamaan viereisessä omaishoitokeskuksessa säännöllisesti vierailevat lukuisat ikäihmiset, joille jokakeväinen valkovuokkomeri on tuonut iloa, ulkoilumotivaatiota ja yhteisiä retkiä arkeen.

Kaupunkiluonto tarvitsee lisää puolustajia ja näkyvämpää sijaa Turussa. Politiikassa pitää puolustaa niitä joilla ei ole ääntä. Luonto ei ole kaupungissa riippakivi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *