Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Tarvitsemme inhimillisyysreformin

Turvapaikkapolitiikka on käynyt sietämättömäksi. Maanantai-iltana levisi tieto, että Suomi pakkopalauttaa Afganistaniin tulevana yönä joukon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä.

Suomen satavuotisjuhlien säihkettä himmentää jatkuvasti turvapaikkapolitiikkamme, joka käännyttää ihmisiä kuolemaan epäämällä turvapaikan. Sata vuotta sitten lapsemme pakenivat Ruotsiin sodan jaloista. Nyt meistä on tullut maa, jossa ei myönnetä turvapaikkaa lapsille, jotka tulevat vaarallisista maista ja epävakaista oloista. Heidät haetaan koulusta ja laitetaan säilöönottokeskuksiin..

Suomen perustuslain 9 pykälässä todetaan: ”Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu”. Selkeä linjaus, joka ei Afganistaniin palautettujen kohdalla päde.

Olen kasvanut ajattelemaan, ettei Suomi voi olla koskaan se maa, joka saa nuhteita ihmisoikeuksien polkemisesta. Amnesty International kritisoi kaksi kuukautta sitten voimakkaasti Suomen kiristynyttä turvapaikkalainsäädäntöä.

Amnestyn kritiikki kohdistuu hallitukseen, joka on kiristänyt perheenyhdistämisen kriteereitä ja evännyt turvapaikanhakijoilta oikeusapua. Jotta turvapaikan saanut ihminen voi saada puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen turvaa, pitää hänen nettotulojensa ylittää 2600 euroa kuukaudessa. Ihmettelen, millaisessa tulotasossa hallituksen lainsäätäjät kuvittelevat ihmisten tavallisesti elävän ja millaisessa palkkakuplassa he itse elävät, sillä tämä summa on todella monelle suomalaisellekin kaukainen haave. Kritisoitavaa on myös palautettavien kohtelussa: säilöönotetuille afganistanilaisille ei ole annettu heille kuuluvaa tulkkausta tai ilmoitettu hyvissä ajoin palautuksen ajankohdasta, kuten kuuluisi.

Myöhään maanantai-iltana yli sata ihmistä on kokoontunut Helsinki-Vantaan lentokentälle osoittamaan mieltään Afganistanin pakkopalautusta vastaan. Seurakuntapastorin Marjaana Toiviaisen toteaa mielenilmauksesta Helsingin Sanomille: ”Ajattelen, että jos lapseni joskus kysyvät, että missä olin, kun nämä ihmiset tapettiin, tulen sitten sanomaan, että Helsinki-Vantaalla”.

Puolen yön aikaan mielenilmauksesta raportoidaan lentokoneen lähteneen.

Hallituksen on aika katsoa peiliin ja kysyä, ketä varten turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty äärimmilleen. Niin tiukaksi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaminen on monien kohdalla kyseenalainen päätös, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa prosessin aikana on heikennetty ja lopulta ei voida taata, että ihmiset eivät joutuisi takaisin vaaran keskelle.

Monilla politiikan sektoreilla on tekeillä suuria yhteiskuntaa muuttavia reformeja ja uudistuksia. Nyt olisi aika tehdä inhimillisyysreformi.

Edit: Myöhemmin Poliisi on kumonnut tiedon, että lennolla olisi ollut rasakaanaoleva nainen ja lapsia. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi, että lapsia on haettu koulusta säilöönottokeskuksiin, mutta pakkopalautus on viime hetkellä purettu http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2359434