Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Maailma muuttuu, niin myös Turun päätöksenteko

Turun määräaikaisen kaupunginjohtajan valinnasta on kulunut lähes viikko. Käytännössä koko tuon ajan Turun Sanomissa on pyöritetty nimettömien lähteiden varassa spekulaatiota kaupunginjohtajavalintaan liittyvistä diileistä. Ensin aihetta käsiteltiin 19. ja 20.10. anonyymien lähteiden varassa ja 21.10. juttusarja jatkui, kun SDP:n valtuutetuista etenkin Jarmo Rosenlöf jatkoi syytöksiä ja oli harmissaan siitä, että omaa ehdokasta ei myyty tarpeeksi.

Tuulesta temmattujen spekulaatioiden levittämisellä on nähdäksemme kolme tarkoitusta: jatkaa vanhaa sullemulle-politiikkaa, mustamaalata Vihreät ja leimata raitiotiehankeen tulevaisuus.

Turun vihreät ovat tehneet vuosia johdonmukaista työtä Turun päätöksentekokulttuurin parantamiseksi. Viranhaltijoiden paikat jaettiin Turussa vuosikymmenien ajan sullemulle-perustein. Samaa logiikkaa harrastetiin muussakin päätöksenteossa. Viime kuntavaaleissa kokoomuksen ja demareiden aseveliakseli murtui lopullisesti. Vihreät saivat vaalivoiton ja uutta poliittista kulttuuria edustavat poliitikot menestyivät yli puoluerajojen. Muutos on selvästi vaikea vanhan toimintatavan diilaajille.

Turun vihreät eivät käy kauppaa viranhaltijavalinnnoista. Kaupankäyntisyytökset ovat epätosia. Spekulointi hämärtää sitä tosiasiaa että sekä Minna Arve että Jarkko Virtanen olivat kumpikin hyviä ja päteviä hakijoita kaupunginjohtajan tehtävään. Puheet kaupankäynnistä vähättelevät sitä, että valtuutetut yli puoluerajojen haastattelivat ehdokkaat, perehtynyt heidän näkemyksiinsä ja tekivät vaikeassa ja tasaisessa tilanteessa oman arvionsa sopivimmasta ehdokkaasta tehtävään. Joissain puolueissa koko ryhmä oli yksimielinen, joissain ei. Vihreidenkin äänet jakautuivat, joskin selvä enemmistö kannatti Minna Arvetta tehtävään.

Politiikan ei tarvitse olla sellaista, jossa päätöksiä tehdään salassa toisten ohi. Siksi Vihreät päättivät kaupunginjohtajakysymyksen alkaessa, ettemme käy äänillämme kauppaa. Tämä päätös ymmärrettiin sekä SDP:n että Kokoomuksen nykyjohdon suunnalla.

”Kytkökset eivät ole tätä päivää”, totesi SDP:n Mari-Elina Koivusalo lauantain jutussa. Näin ajattelee myös Vihreiden valtuustoryhmä ja uutta poliittista kulttuuria edustavat päättäjät yli puoluerajojen. Kaupunginjohtajan valinnan jälkeinen anonyymi spekulointi koplauksista ja diileistä on hätähuuto vanhan poliittisen kulttuurin puolesta. Se on viimeinen yritys pitää kiinni vallasta siellä, mistä se on siirtymässä pois.

Omassa sukupolvessani Turun päätöksenteolla ei ole hyvä maine, mutta politiikka ja päättäjämme alkavat olla mainettaan parempia. Täpärän kaupunginjohtajavalinnan jälkeen valtuuston on kerättävä itsensä ja siirryttävä päättämään ensi vuoden talousarviosta. Kaupunginjohtajan tehtävänä on toimeenpanna ne päätökset, joista puolueiden enemmistö pääsee sopuun. Oleellisimpia kysymyksiä ovat koulutuksen lisärahoitus ja keskustavision toimeenpano. Ne ovat nyt Turulle tärkeimmät asiat.