Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Ihmisoikeuksien vaatiminen ei ole ääripäätä

Turkulaisen pääkirjoituksessa 31.1. ”Tolkun ääni ei kuulu kun ääripäät huutavat” käsiteltiin kaupunginvaltuutettujen aloitetta paperittomien ihmisten palveluiden selvittämiseksi ja parantamiseksi.

Joukko valtuutettuja kuudesta eri puolueesta teki aloitteen, jonka tavoitteena on selvittää paperittomien ihmisten tilannetta ja palveluita Turussa. Tähän asti kunnille on annettu aiheesta pitkälti vain suosituksia, sillä paperittomuutta käsittelevää erillislainsäädäntöä ei ole.

Tavallisesti paperittomilla tarkoitetaan ulkomaalaisia, jotka oleskelevat Suomessa ilman viranomaisten myöntämää lupaa. Paperittomat ihmiset muodostavat erityisen haavoittuvan väestöryhmän, jonka elinoloja vaikeuttavat muun muassa sairaudet ja puutteellinen terveydenhuolto, asuinolosuhteet sekä köyhyys.

Paperittomana eläminen on Suomessa hyvin vaikeaa, sillä laittomasti maassa olevalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi työllistyä. Sisäministeriön mukaan laittomasti maassa oleskelevilla henkilöillä on suuri riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia elääkseen ja ennen kaikkea suuri riski joutua rikollisten tai rikollisryhmien hyväksikäyttämiksi ja uhreiksi.

Turkulaisen pääkirjoituksessa asetuttiin pitkälti Perussuomalaisten ajamalle linjalle paperittomien palveluiden suhteen. Verkkolehdessä ehti myös kiertää tuntien ajan juttu, jossa virheellisesti väitettiin, että aloitteella ajetaan Turkuun maksutonta koulutusta ja terveydenhuoltoa paperittomille. Koska tätä tekstiä on ehditty jakaa laajasti ja se on poikinut vastamielipidekirjoituksia, on syytä oikaista muutama väärinkäsitys sekä aloitteesta että paperittomista ihmisistä.

Aloitteella haluamme selvittää, millä tasolla paperittomat ihmiset saavat Turussa terveydenhuollon, sosiaalihuollon, asumisen ja koulutukseen liittyviä palveluita. Tuon selvityksen perusteella tahdomme lisätä palveluiden tasoa niiltä osin, kuin se on tarpeellista. Jos Turussa siirryttäisiin Helsingin tapaan mahdollistamaan terveydenhuollon palvelut paperittomille, mitä itse kannatan, olisi maksujen osalta säännöt kaikille asiakkaille tietysti samat. Mitä koulutukseen tulee, on Suomessa jo jokaisella lapsella oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja jokaisen lapsen tulee päästä kouluun. Haluamme varmistaa, että tämä sitoumus toteutuu.

Päätoimittajan kirjoituksen mukaan ” Tolkun ihmisen ääni ei kuulu, kun ääripäät huutavat”. Väite ääripäistä on pitkälti kaikkea maahanmuuttoa vastustavien lanseeraama lause. Kuuden eri puolueen valtuutetut, jotka haluavat selvityksen paperittomien palveluiden tasosta ja tilasta Turussa ja päättää sen perusteella parannuksista, tuskin ovat huutava ääripää.

Keskuudessamme Turussa elää paperittomia ihmisiä, jotka ovat todella haavoittuvassa asemassa. Päätimme vuonna 2015, että raskaana olevat paperittomat naiset ja alle 18-vuotiaat pääsevät kaupungissa terveyspalveluidemme piiriin. Tuota palvelua käyttävät ihmiset ovat olleet laskettavissa vuositasolla yhden käden sormilla. Paperittoman lapsen sairauden hoidon arvoa ei mitata terveyskeskuskäyntikustannuksissa. Haavoittuvassa asemassa olevasta lapsesta huolehtiminen on mittaamattoman arvokasta.

Kukaan ei halua elää paperittomana, jos on muita vaihtoehtoja. Kukaan ei halua asettaa itseään tai perhettään oikeudettomaan asemaan, jos muualla voi elää parempaa elämää. Kuntapolitiikassa vastataan ihmisten keskeisimmistä palveluista: että saa sairauteen hoitoa, katon pään päälle, ruokaa ja peruspetusta. Me emme tee maahanmuuttopolitiikkaa. Sellainen poliitikko joka ei tunnusta tätä vastuuta ja roolia, ei halua varmistaa, että kaikkien Turussa olevien ja asuvien ihmisoikeudet toteutuvat. Jos ihmisoikeudet eivät ole ”tolkun ihmisten asia”, niin minä en tiedä mikä on.