Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Viihtyisä keskusta on tehty ihmisille, ei läpiajolle

Turun keskustan viihtyisimpinä alueina pidetään kävelyalueita, erityisesti jokirantaa. Tänä syksynä Turulla on mahdollisuus tehdä koko keskusta-alueen kehittämistä mullistava linjanveto. Osana yleiskaavan luonnosta on valmisteltu keskustan liikennesuunnitelman luonnos, joka esittää keskusta-alueella tapahtuvan liikkumisen priorisoimista modernilla tavalla: ihminen on autoliikenteen sijaan keskiössä.

Liikennesuunnitelmaluonnos asettaa kävelykeskustan laajentamisen ensimmäiseksi tavoitteeksi ja muut kulkumuodot järjestykseen päästöjen sekä tilan kulutuksen mukaan. Jos keskusta-alue uudistetaan luonnoksen esittämällä tavalla, pääsee torille asti tulevaisuudessa sujuvasti pyörällä ja mutkattomasti joukkoliikenteellä. Pääosassa on turkulaiset ja viihtyisyys, sillä tilaa aiotaan vapauttaa kävelyä varten.

Turun ilmastotavoitteet, keskustavision peräänkuuluttama viihtyisyys ja arkiliikunnan tärkeys edellyttävät konkreettisia tekoja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen priorisoimiseksi. Liikennesuunnitelmaluonnoksen monet yksityiskohdat ovat erittäin kannatettavia, ja pidämme suunnitelman korkeaa kunnianhimon tasoa erittäin tärkeänä.

Ehdotuksen mukaan Auransilta ja Tuomiokirkkosilta pyhitettäisiin joukkoliikenteelle, jalankululle ja pyöräilylle. Yksityisautoilun läpiajomatkat eivät kulkisi keskustan poikki. Autoliikenne ohjattaisiin kehämallilla keskustan ulkopuolelle, josta tuotaisiin sisäänajoväylät keskustaan pysäköiville. Kumpikin Rantakatu rauhoitettaisiin autoliikenteeltä ja kävelykeskusta laajenisi torilta Tuomiokirkolle.

Keskustaan pääsisi edelleen kaikilla kulkumuodoilla, mutta se olisi huomattavasti helpompaa kestävillä ja viihtyisillä kulkumuodoilla kuin yksityisautoillen. Muutokset kannustaisivat monia nykyään autoilevia vaihtamaan kulkutapaansa terveellisempään, turvallisempaan ja päästöttömämpään. Keskustan saavutettavuus paranisi: yksityisautoilu on saavutettavuuden kannalta huonoin liikkumismuoto; raideliikenne, kävely ja pyöräily parhaat.

Turun Sanomien artikkelissa 13.9. arvioitiin, että Tuomiokirkkosillan ja Aurasillan varaaminen joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle muodostuu liikennesuunnitelman suurimmaksi kiistakapulaksi. Vastaavia ja kunnianhimoisempiakin järjestelyjä on kuitenkin toteutettu Turun kokoisissa kaupungeissa jo tänä päivänä, ja kokemukset ovat hyviä.

Toriparkin hyväksymisen yhteydessä hankkeen puolustajat katsoivat, että toriparkki on keskeinen keino rauhoittaa keskusta-alue yksityisautoilulta. Nyt on aika muistaa tuo lupaus.

Koska kaikki liikkuminen torin alueella on seuraavat vuodet poikkeusjärjestelyjen alla, kannattaa ensimmäiset liikennesuunnitelman muutokset toteuttaa heti toriparkin valmistuessa. Toriparkin valmistumisennuste seilaa tällä hetkellä 2020 ja 2021 välillä. Jälkimmäisestä vuodesta on 8 vuotta aikaa Turun 800-vuotisjuhlaan. Sama vuosi on valtuuston asettama tavoite Turun hiilineutraaliudelle. Useiden toimenpiteiden olisi jo silloin oltava valmiina. Me näemme liikennesuunnitelmassa pelipaikan, jota kaupunginvaltuutetut eivät saa jättää hyödyntämättä.

Turussa on historiaa, jokirantatunnelmaa ja eurooppalaisuutta, jota ei löydy mistään muualta Suomesta. Näitä ihmisten rakastamia erityispiirteitä kannattaa korostaa ja juuri sitä tavoitetta varten on laadittu niin keskustavisio kuin nyt keskustan liikennesuunnitelmaluonnoskin. Mahdollisimman vähäpäästöinen kaupunkikeskusta lisää viihtyvyyttä ja vähentää runsaasti kaupungin melua sekä saasteita. Keskustaa kannattaa kehittää ihmisiä, ei moottoriajoneuvojen läpiajoa varten. Tällä tavalla uudistettuun kaupunkiin haluaa tulla vierailijoita kauempaakin.

Niina Ratilainen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Saara Ilvessalo
Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja

Vihreät