Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Turun talousarvion 2019 helmet ovat tuki taiteelle, puuttuminen asunnottomuuteen ja luonnon suojeleminen

Helsingin kapunginvaltuusto hyväksyi budjetin vuodelle 2019 runsas viikko sitten. Puolueiden tekemien lisäysten jälkeenkin kaupunki tekee näillä näkymin ensi vuonna 250 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Turussa tulot eivät kehity samalla tavalla, vaan teemme ensi vuonna aijäämää. Kasvua on, mutta se on paljon pääkaupunkiseutua pienempää. Sen verran pientä, että nämä ajat tasapainoilemme tilanteessa, jossa joka vuosi maailmassa on 2000 turkulaista enemmän kuin edellisenä vuonna, yhä useampi saa työpaikan ja yritykset kasvavat. Samalla kasvavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kulut sekä tarpeet tehdä uusia kouluja ja asuinalueita kasvavalle väestölle. Lisäksi meidän täytyy torjua ilmastonmuutosta, eikä maailman pelastaminen ei ole ilmaista.

Tässä haastevyyhdissä on tänä syksynä rakennettu lautakuntien budjettiesityksiä kaupunginjohtajalle, kaupunginjohtajan esitykset valtuustoryhmille ja ryhmät yhteisissä neuvotteluissaan valtuuston hyväksyttäväksi.

Ensi vuoden alijäämäennuste ja velkaantumisen lisääntyminen huomioon ottaen, olen aika ylpeä niistä yhteisistä esityksistä, joita neuvotteluissa on tänä vuonna saatu haastavassa tilanteessa tehtyä.

Vihreillä oli budjettineuvotteluissa kolme keskeistä tavoitetta:

  1. Lisätä pienillä avustuksilla pärjäävien kulttuuritoimijoiden tukea, jotta se vapaan kulttuurin kentän ammattilainen, joka nyt tekee työtä pienellä korvauksella, saisi työstään parempaa palkkaa.
  2. Tukea pienituloisia, niin, että se työtön mies, joka sairastuu, pääsee maksuttomasti sairaanhoitajan vastaanotolle jatkossakin. Tukea pienituloisia alle 25-vuotiaita niin, että se parikymppinen nainen, joka opintorahalla ja pienellä palkalla eläessään suunnittelee viikon menot euron tarkkuudella, ei jätä hankkimatta ehkäisyä siksi, ettei ole varaa.
  3. Jatkaa maksuttomuuden kokeilua, jotta ne turkulaiset lapset, jotka eivät muuten osallistuisi 5-vuotiaana varhaiskasvatukseen, saisivat jatkossa koulutuspolulleen samat eväät kuin muut ikätoverinsa

Vuonna 2019 nämä tavoitteet toteutuvat ja Turku on sosiaalisesta näkökulmasta menossa kestävämpään suuntaan. Haluamme tasata hyvinvointieroja ja tehdä pienille turkulaisille tasa-arvoisempaa koulutuspolkua. Sairaanhoitajan vastaanottokäynnit terveyskeskuksissa säilytetään maksuttomana, 5-vuotiaiden maksutota varhaiskasvatusta jatketaan, kulttuurialan järjestöjen avustusta korotetaan 300 000 eurolla ja alle 25-vuotiaille ehkäisy tulee ilmaiseksi.

Lisäksi puutumme asunnottomuuteen, jonka olemme kuulleet Turussa olevan suurten kaupunkien keskuudessa huolestuttavan suuressa kasvussa. Me uskomme, että kaupungin onnistumista voi paljolti mitata sen perusteella, miten huolehdimme eniten yhteiskunnan turvaverkkoa tarvitsevista. Siksi vihreä valtuustoryhmä on erittäin iloinen, että asuntoa vailla olevien päihdeongelmaisten väliaikaiseen majoituspaikka Sillankorvaan haetaan ensi vuonna ratkaisuja, sillä tila ei ole nykyisillään riittävä auttaakseen päihdeongelmaisia, tai tarjotakseen todellista apua kuntoutukseen ja elämän syrjästä kiinnipääsemiseen.

Vuonna 2019 nähdään tekoja luonnonsuojelun puolesta

Vuonna 2019 Turussa tehdään yllättävän paljon luonnonsuojelun eteen. Jos vuotta 2018 on leimannut paljon ilmasto-ohjelmamme tekeminen, Turun osallistuminen kaupunkien kansainvälisiin ilmastokokouksiin, Suomen kunnianhimoisimman hiilineutraliustavoitteen asettaminen ja ilmastovaikutusten nouseminen liikenneratkaisujen ristiriitojen keskiöön, on vihreille hyvin tärkeää, että ilmastonsuojelun ilsäksi myös perinteinen luonnonsuojelu edistyy. Ensi vuonna luonnonsuojelun puolella:

  1. Tehdään metsäohjelman päivitys
  2. Käsitellään kuntalaisten toivetta tehdä Mälikkälä-Kuninkojan ikimetsistä suojeltuja
  3. Kehitetään Turun ja Kaarinan yhteistä luontoaluetta – Katariinanlaaksoa, Lemunniemeä ja Rauvolanlahtea, ja mietitään, kuinka paikka olisi paremmin hyödynnettäväksi yhteisenä virkistysalueena ja asukkaidemme viherkeitaana. Lisäksi selvitetään, voisimmeko laajentaa Turun kansallista kapunkipuistoa yhteiseksi Kaarinan kanssa.

Tuntuu erittäin arvokkaalta, että kuntarajat ylittäviä tavoitteita voidaan tehdä todeksi juuri luonnonsuojelun puolella.

Tukea taiteen ja kulttuurin ammattilaisten työlle

Vihreä valtuustoryhmä esitti vuosi sitten budjettineuvotteluissa, että laadimme selvityksen kulttuurin vapaan kentän toimintaedellytyksistä. Tuo varsin hyvä tietopaketti valmistui tänä syksynä kulttuurilautakunnan käyttöön. Selvityksessä kuultiin 36 taide- ja kulttuuriorganisaatioiden vastauksia ja tärkeimmäksi kehittämiskohdaksi nousi riittävän perusrahoituksen turvaaminen.

Moni vapaan kulttuurikentän organisaatio hoitaa esimerkiksi markkinointia ja viestintää talkoovoimin. Paremmalla perusrahoituksella on mahdollista palkata yhä useammassa kulttiiriorganisaatiossa vähintään osa-aikainen ammattilainen tukemaan perustoimintaa ja rahoituspohjan kehittämistä. Organisaatiot priorisoivat nyt esiintyjien palkkioiden maksun, jolloin perustyöstä vastaaville ei aina kyetä maksamaan korvausta tehdystä työstä.

Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä, että enemmistö puolueista haluaa tehdä korotuksen kulttuurisektorin avustuksiin. Turku ei ollut kulttuuripääkaupunki vain vuonna 2011. Kulttuuriala kehittyy kokoajan, sen takaa muun muassa hyvin korkeatasoinen taidekorkeakoulumme Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa sekä monipuolinen taiteen kenttä.

Taide on olennaista monella tavalla. Taiteellisella toiminnalla on tutkitusti merkitys fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Myös selvityksemme mukaan yksi suurin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana kulttuurialan lentällä on ollut eri kohderyhmille tuotteistettujen palveluiden lisääntyminen. Lasten kesäteatterinäytökset ja teatterityöpajat, ikäihmisten hyvinvointia ja aktivoimista lisäävät kulttuurielämykset, kansalaisten lukutaitoa edistävät projektit, kauppatorin kaduille asti jalkautuvat osallistavat performanssit ja Aurajoessa kelluvat nukketeatterinäytökset sekä Helsingin hipstereitä Uittamolla ja lapsia seikkailupuistossa tanssittavat musiikkifestivaalit ovat vain yksiä mainitsemisen arvoisia arvokkaita paloja turkulaisten hyvinvointia tukevassa kulttuuritarjonnassa. Satsaukset kulttuuriin voi oikeastaa ajatella jopa ilmastotekoina. Turun tapahtumatarjonta on erityisesti kesällä niin rikasta, että matkustaminen muualle ei ole edes tarpeellista.

Tänään lähetämme tärkeän viestin turkulaisille kulttuurin ammattilaisille.

Valtuustokausi kääntyy kohti tulevaisuusinvestointeja

Turun väkiluku ylitti tänä vuonna 190 000 asukkaan rajapyykin ja kasvu kohti 200 000 pitää ottaa vastaan kestävästi. Kaupungin kasvua ei voi rakentaa vain talousarviopäätösten varaan. Viimeistään vuonna 2019 päätetään joukkoliikenteen runkolinjoista, yleiskaavasta, raitiotien rakentamisesta, historian museon tekemisestä, konserttitalon kohtalosta ja uusien kaupunginosien rakentamisesta Itäharjulle ja Linnakaupunkiin. Tämä kaikki vaatii viisautta nähdä pitkälle ja tehdä kestäviä ratkaisuja. Turun Kauppakorkeakoulun professori Markku Wilenius kirjoitti 9.11. Turun Sanomissa kaupungin tulevaisuudesta. Wilenius kirjoittaa läntisen keskustan  – kauppatorin alueen elinvoimasta sekä itäisestä keskustasta – historiallisen Turun ytimen näivettymisestä meluisaksi saastesumpuksi.

Tässä on yksi osa ratkaistavien asioiden kokonaisuutta. Valtuutokausi kääntyy joululomien jälkeen kohti puoltaväliä ja toivottavasti myös päätösten aika lähestyy. Ensi keväänä käydään eduskuntavaalit, jotka ovat tärkeät Turulle. On aika paljon kiinni hallituspuolueista, miltä kaupunkipolitiikka Suomessa näyttää, mutta on aika paljon kiinni myös Turun kaupunginvaltuustosta, näkyykö kaupunkimme tulevalla eduskuntakaudella. Jos meidän oman päätöksentekokyvyn puutteen vuoksi teemme liian myöhään ratkaisut raitiotiestä, historian museosta, konserttisalista ja tunnin junaa tukevasta Itäharjun kehityksestä, voimme olla varmoja, että Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja muun Suomen suuret hankkeet menevät ohi siinä kohtaa kun rahaa jaetaan.

Monesta näistä suuresta hankkeesta keskusteltaessa aina joku käyttää puheenvuoron “meillä ei ole varaa”. Mutta tiedättekö, mihin meillä ei oikeasti ole varaa? Siihen meillä ei ole varaa, että muut kehittyvät, kaupungistuvat ja kasvavat, kun Turku ylläpitää perustoimintaa. Kohti tulevia päätöksiä Markku Wileniuksen sanoin:

“Tulevaisuus tapahtuu aikomusten ja tekojen summana. Nyt kun aikomukset on määritelty, niistä on seurattava tekoja. Muuten seurauksena on kaaosta, yksityisten intressien osavoittoja yhteisen intressin sijaan.”