Niina Ratilainen


Lämpimämpää politiikkaa ja viileämpää ilmastoa

Nopeita vähäpäästöisiä junia, uusia raiteita ja yhteydet Eurooppaan – raideliikenteen aika alkaa nyt

Liikenne on valtava hiilidioksidipäästöjen lähde kaikkialla maailmassa – ja politiikassa yksi vaikeimpia asioita muuttaa. Vastustus on usein kovaa, kun liikennettä yritetään kehittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liikenteen ei kuitenkaan ole pakko olla ilmastosyntistä ja voimme jo lähitulevaisuudessa liikkua vähähiilisesti tai jopa päästöttömästi. Tämän saavuttamiseksi liikennettä on siirrettävä autoteiltä raiteille.

Suomen ensimmäisen rautatieyhteyden avaamisesta on kulunut 157 vuotta. Rautatiehankkeet ovat kuitenkin jääneet jatkuvasti valtion rahoituksessa tieväylähankkeiden jalkoihin. Näin ei tarvitse olla.

Vihreät julkaisivat joulukuussa suuren liikennepaketin, jossa esitetään 14 miljardin euron edestä rautatieinvestointeja Suomeen. Liikenne on kokonaispäästöjen vähentämisessä keskeisessä asemassa, sillä kotimaan liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä.

Varsinais-Suomessa on loistavat mahdollisuudet lisätä hyviä ja ripeitä raideyhteyksiä. Kärkihankkeemme ovat kaksoisraide Turun ja Salon välille, Espoon kaupunkirata ja uusi raideyhteys Salosta Lohjalle, eli tuttavallisemmin tunnin juna Turusta Helsinkiin. Turun seudulta, Salosta ja Lohjalta pendelöi pääkaupunkiseudulle päivittäin töihin tuhansia ihmisiä. Myös Helsingistä suuntautuu paljon työmatkaliikennettä tunnin junan vaikutusalueelle. Tunnin junayhteys lisää arvioiden mukaan junaliikenteen käyttöä noin 25-40% eli jopa 2500-4000 matkustajan lisäystä päivätasolla. Pendelöinti tulevan tunnin junan radanvarrella lisääntyy selvitysten mukaan myös jatkossa.

Raideliikenteen muutospainetta on kuitenkin myös muihin ilmansuuntiin. Maakunnassamme on kysyntää myös lähijunaliikenteelle, mikä mahdollistuu 2020-luvulla raideliikenteen avautuessa VR:n monopolista kilpailulle. Varsinais-Suomessa on käytöstä poistettua rataverkkoa ja juna-asemia, joita voidaan ottaa uudelleen käyttöön junaliikenteelle. Nykyisellä rataverkolla tunnin välein kulkevia sujuvia paikallisjunayhteyksiä on mahdollista liikennöidä Uuteenkaupunkiin ja Tampereen suuntaan Loimaalle ja siitä eteenpäin. Tunnin junan toteutuessa vähintään lähijuna liikennöisi suuren osan päivästä Turun ja Salon välillä jopa 30 minuutin välein.

Vihreiden koko maan kattavan Suomi raiteille -paketin toteuttaminen vie kokonaisuudessaan 12-20 vuotta. Matkustaminen Varsinais-Suomessa voisi kuitenkin olla jo pian hyvin erilaista kuin tänään. Tuhannet ihmiset voisivat tehdä päätöksiä asumiseen, työpaikan sijaintiin, vapaa-ajan viettoon ja matkailuun liittyen aivan uudella tavalla. Parempi, luotettavampi ja tiheämpi rataverkko nostaisi raiteilla liikkumisen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi myös kotimaan matkailun osalta ja veisi jalansijaa kotimaan sisällä lentämiseltä. Tulevaisuudessa myös lomamatkat voisi tehdä nykyistä paremmin raiteita pitkin.

Vihreät haluaa tehdä liikkumisesta vähäpäästöistä. Siksi raiteisiin pitää satsata myös Euroopassa.  Suomen näkökulmasta kiinnostavin on Rail Baltica, 1000 kilometrin pituinen raideyhteys, jota suunnitellaan Tallinnasta Baltian maiden läpi Varsovaan. Tulevaisuudessa Suomi yhdistetään raiteilla suoraan Keski-Eurooppaan.

Ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Liikennepäästöjä ei saada leikattua riittävästi ilman raideliikenteen merkittävää kehittämistä. Raideliikenteen investointeja on vauhditettava olennaisesti ja pian. Ehkä jo meidän elinaikanamme voi nousta Turusta ja Salosta tunnissa Helsinkiin kiitävään yöjunaan, joka jatkaa Helsingistä tunnelin kautta Tallinnaan ja siitä Rail Balticaa pitkin kohti etelää. Vai miltä kuulostaisi tehdä päiväretki kesäisenä viikonloppuna yöjunalla Berliiniin?