Yleinen

Koronakriisin hoidossa tarvitaan enemmän puhetta sukupuolivaikutuksista

Olemme painineet koronapandemian kanssa nyt vuoden ajan. Vuosi sitten, olimme juuri etenemässä etätyösuositukseen, Uudenmaan sulkuun ja yritystoiminnan rajoitustoimiin. Aloimme vasta näkemään välähdyksiä siitä, miten laajoja vaikutuksia koronan vastainen taistelu aiheuttaisi taloudelle, työllisyydelle ja elinkeinoille. Vuoden aikana on puhuttu koronan talous- ja työllisuusvaikutuksista eri ihmis- ja ammattiryhmille. Nyt on aika puhua koronan vaikutuksista naisille.

Pandemialla on sukupuolittuneita vaikutuksia. Korona ei ole tasa-arvoinen missään päin maailmaa, ei myöskään Suomessa. Tämä näkyy tilastollisesti jo työllisyyden ja talouden mittareissa. Kansainvälisenä naisten päivänä on oikea hetki pysähtyä koronan sukupuolivaikutusten äärelle. 

Osaltaan korona on korostanut jo olemassaolevia tasa-arvon ongelmia. Suomessa on hyvin sukupuolittuneet työmarkkinat, emmekä ole saaneet kurottua miesten ja naisten palkkatasa-arvoa umpeen. Hoivavastuu kasautuu perheissä äideille ja naisten eläke- ja urakehitys jää miehistä jälkeen. Olemassaolevat rakenteelliset epäkohdat voimistavat koronapandemian sukupuolittuneita akuutteja talous- ja työllisyysvaikutuksia. 

Korona-aika on vaikuttanut naisvaltaisiin aloihin kahdella tavalla. Suomessa on sukupuolittuneet työmarkkinat ja pandemia on lisännyt työtä, painetta ja väsymystä juuri naisvaltaisilla aloilla. Naiset työskentelevät koronataistelun etulinjassa terveydenhuoltoalalla, ruokakaupoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kevan selvityksen mukaan yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisissä töissä työskentelevistä kaksi kolmasosaa on naisia. Tämän lisäksi ilmainen hoivatyö kasautuu naisille ja viitteitä on myös siitä, että lasten ja ikääntyneiden sukulaisten lisääntynyt avun tarve on voinut kasautua myös naisten harteille.

Toinen näkymä koronan naisiin liittyviin työllisyysvaikutuksiin on työttömyyden kasvu, työsuhteiden epävarmuus ja lomautukset. Rajoitukset painoittuivat jo viime keväänä naisvaltaisille palvelualoille. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä poikkeustoimista sekä lukumäärällisesti että suhteellisesti eniten kärsineitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemustoimiala (työllisten määrä oli yli neljännes pienempi kuin edellisvuonna), sekä vähittäiskauppa (eroa edellisvuoden työllisten määrään noin viidennes). 

Koronan johdosta tapahtuneet irtisanomiset, työttömyys ja lomautukset ovat Suomessa kohdistuneet poikkeuksellisen paljon naisvaltaisiin aloihin ja naisiin. Erityisesti nuoret naiset ovat joutuneet heikkoon asemaan. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan mukaan Kelan työttömyysetuuksia ovat hakeneet erityisesti vähemmän koulutetut 20-24 -vuotiaat naiset. Paradoksaalisesti: naisvaltaiset alat paiskivat töitä koronan vuoksi enemmän mutta ovat myös työn ja toimeentulon menettäjiä.

Vuosi pandemian vakavan leviämisen jälkeen on pureuduttava siihen, kuinka varmistamme, ettei sukupuolten tasa-arvo Suomessa taannu talouden ja työmarkkinoiden näkökulmasta.

Talous on nimittäin myös naiskysymys. Tyypillisesti taantumassa miesten työllisyys heikentyy nopeasti, mutta alkaa toipua myös suhteellisen nopeasti. Taustalla talouden käyttäytymisen sukupuolivaikutuksissa on ennen muuta vahvasti eriytyneet työmarkkinamme. Niin nopeista kuin pidempään kehittyvistä sukupuolivaikutuksista on tietoa aiemmista talouskriiseistä. Korona on monella tapaa erilainen kriisi kuin mikään moderneina aikoina aiemmin. Samat talouspolitiikan vaikutukset kuitenkin näkyvät, osittain myös siksi, että koronakriisin ratkaisuna on lainattu ratkaisuja myös aiemmista talouskriiseistä.

Onko elvytyspolitiikka tasa-arvoa edistävää? Ei välttämättä. Miehet työskentelevät useammin vientiteollisuudessa ja rakentamisen alalla, jotka reagoivat suhdanteisiin nopeasti ja ovat siten talouden ja työllisyyden näkökulmasta järkeviä valintoja vivuttaa kasvua. Esimerkiksi palvelualoja ei nähdä ripeää ja laajaa kasvua tuovana alana, sillä kulutuskäyttäytyminen muuttuu hitaasti. Valintoja voi kestävästi perustella järkevällä talouspolitiikalla, mutta joskus kannattaisi kysyä, onko sattumaa että pääsääntöisesti kriiseissä johdonmukaisesti miesvaltaisiin aloihin?

Toisaalta COVID eroaa aiemmista kriiseistä. Tilastokeskuksen seurannan mukaan toisin kuin aiemmissa talouskriiseissä, naisten työllisyys on kärsinyt nopeammin sekä enemmän kuin miesten työllisyys. Uutinen on yhteiskunnallisesti merkittävä ja sen pitäisi soittaa yksiä jos toisiakin hälytyskelloja.

Koronakriisin talous- ja työllisyysvaikutuskeskustelussa naisiin painottuneet vaikutukset eivät ole koronavuoden aikana nousseet vielä vahvasti esiin. Sille olisi suuri tarve, sillä kun tehdään päätöksiä rajoitustoimiin liittyvästä tuesta tai elinkeinojen elvytyksestä, pitäisi ehdottomasti tarkastella toimien vaikutuksia tasa-arvon parantamisessa.

Elvytyksen jälkeen talouspolitiikassa tulee lopulta tarve sopeuttaa menot ja tulot. Tyypillisesti talouskriisien jälkihoidossa naisvaltaisen julkisen sektorin resursseja päädytään leikkaamaan.

Olisiko siis aika puhua koronan sukupuolivaikutuksista?

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan suosituksia:

  • Elvytystoimia on suunnattava naisvaltaisille aloille ja sosiaaliseen infrastruktuuriin.
  • Leikkaustoimet eivät saa painottua naisvaltaisille aloille ja elvytystoimet miesvaltaisille. 
  • Koronakriisin aikana myönnettyjen yritystukien tulee jakautua tasaisesti nais- ja miesvaltaisille aloille.
  • Koronapandemian aiheuttama kriisi korostaa tasa-arvotietoisen budjetoinnin kehittämisen merkitystä.

Lähteet:
Keva 2020
Tilastokeskus
THL