Yleinen

Luonnolla on mittaamaton arvo, mutta se ei näy kaupunkien päätöksissä

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja lajien katoaminen uhkaa monia ihmiselle ja ympäristölle välttämättömiä asioita. Tiedämme tämän, kuten myös sen, että luonto ylläpitää ravinnon saamista, antaa vastauksia sairauksien parantamiseen ja suojaa säiden vaihteluilta. Luonnolla on monia terveysvaikutuksia ja tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat mielipaikkoina luontoalueita enemmän kuin rakennettua ympäristöä. 

Luonnonsuojelua kohtaan on kuitenkin vielä vanhanaikaisia asenteita. Sitä pidetään ympäristöihmisten intohimona ja kuntien päätehtävien oheistoimintona. Siitäkin huolimatta, että tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristön tilaan sekä ymmärrys lajiston köyhtymisestä on vahvistunut.

Turussa päätettiin viime vuoden lopussa alkaa valmistella luonnon monimuotoisuusohjelmaa. Tämä ohjelma tulee olemaan merkityksessään yksi kaupungin kauaskantoisimmista linjauksista. Lähivuosina monimuotoisuusohjelmat löytyvät toivottavasti kaikista Lounais-Suomen alueen kunnista.

Turun Sanomat kertoi lauantaina 15.5. 20 vapaaehtoisen ja tutkijan joukosta, joka on inventoinut Turun putkilokasveja neljän vuoden ajan. He tekevät työn ensimmäisenä, sillä inventointi on tähän asti puuttunut. 

Moni korostaa luonnon merkitystä, mutta harvempi katsoo, että luonnontilaisten alueiden olemassaoloon, tutkimiseen tai ennallistamiseen tulee käyttää varoja ja painoarvoa. Tämä koettiin taannoin siniviherkertoimen kanssa, joka määrittelee kaavoituksessa viheralueen määrän suhteessa pinta-alaan. Vihreät hävisi Turun kaupunginhallituksessa äänestyksen kertoimen käytön velvoittavuudesta, minkä lisäksi myös vaatimustaso jäi verrokkikaupunkeja matalammaksi. Luontoon liitetään mieluiten suosituksia, vaikka sen voi menettää vain kerran.

Turun alueella esiintyy noin 12 prosenttia Suomessa uhanalaisiksi luokitelluista eliölajeista, vaikka pinta-ala on alle 0,1 prosenttia maan pinta-alasta. Meillä on ylisukupolvinen tehtävä suojella lajistoa. Sen vuoksi luonnonsuojelu on politiikan kovaa ydintä. Ja sen vuoksi tulevina vuosina pitää ratkaista, miten tiivistyvän kaupungin puristuksissa ei ainoastaan säilytetä viheralueita, vaan rakennetaan uusia. Erityisesti tilaa tarvitsee villi luonto ja koko kaupunkiseudun luonnonsuojelutyö.